Студопедия
Случайная страница | ТОМ-1 | ТОМ-2 | ТОМ-3
АрхитектураБиологияГеографияДругоеИностранные языки
ИнформатикаИсторияКультураЛитератураМатематика
МедицинаМеханикаОбразованиеОхрана трудаПедагогика
ПолитикаПравоПрограммированиеПсихологияРелигия
СоциологияСпортСтроительствоФизикаФилософия
ФинансыХимияЭкологияЭкономикаЭлектроника

Leirin organisaatio

Erityislapset ja -nuoret | Ongelmien ratkaiseminen | Pioneerien Liitto ry | Lapset ja nuoret | Lastensuojelulaki jailmoitusvelvollisuus | Ohjeet lasten kanssa toimimisesta kriisitilanteissa | Lista leirin ensiaputarvikkeista | Lapsen elvytys | Palovamman hoito |


Читайте также:
  1. Lista leirin ensiaputarvikkeista

Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös leiri- ja apuohjaajien ja huoltohenkilökunnan kartoittaminen. Koulutettuja ohjaajia pitää olla riittävän monta, jotta lasten ja nuorten turvallisuus ei vaarannu, ja ainakin osalla tulee olla ajantasaiset ensiapu- ja pelastustaidot. Ensiapukoulutukseen pääsyä voi tiedustella omasta piiristä tai liitosta.

Leiripäälliköksi valitaan henkilö, jolla on riittävästi kokemusta, hyvät yhteistyötaidot, sekä itsevarmuutta ja auktoriteettia. Leiripäällikkö vastaa turvallisuudesta, ellei leirille valita erikseen turvallisuusvastaavaa. Leiripäällikkö on oikeudellisessa vastuussa kaikesta, mitä leirillä sattuu. EA-vastaava huolehtii ensiavun antamisesta haverien sattuessa. Kaikilla leirin ohjaajilla on oltava puhelimeen tallennettuna yllä mainittujen puhelinnumerot, jotta hätätilanteessa he saadaan nopeasti paikalle.

Leiripäällikköä avustaa päivittäisissä rutiineissa ja aikataulussa pysymisessä päivystävä ohjaaja. Näitä ovat aamuherätykset, ruokailut ja tauot, sekä päiväohjelmasta tiedottaminen ohjaajille ja leiriläisille. Päivystävä ohjaaja voi vaihtua päivittäin (esimerkiksi lipunnoston yhteydessä), tai tehtävän voi antaa parille ihmiselle koko leirin ajaksi.

Leirille tulleet lapset ja nuoret pitää käytännön syistä jakaa pienempiin majoitusryhmiin eli teltta- mökki- tai huonekuntiin. Jokaisella lapsiryhmällä, tai -kylällä, on oma vastuuohjaaja eli kylä- tai ryhmänohjaaja. Molemminpuolinen tutustuminen on tärkeää leirin alussa, jotta syntyy hyvä yhteishenki. Ryhmänohjaaja nukkuu yleensä lähellä omaa ryhmäänsä. Ryhmänohjaajilla on yleensä aikaa toimia myös toimintapisteen ohjaajana, ellei kyse ole pienistä lapsista (alle kouluikäisistä). Ryhmänohjaaja huolehtii ainakin oman ryhmän herätyksestä ja aamupalalle ehtimisestä, sekä hiljentymisestä illalla.

Jos leiriin liittyy rannalla tai vesillä oloa, pitää alaikäisiä olla valvomassa rantavahteja. Leiriläiset eivät saa mennä veteen ilman uimataitoista rantavahtia. Rantavahtivuorojen jakamista helpottamaan uima-ajat voi kirjoittaa leirin päiväohjelmaan. Saunomisen aikaan leiriläisiä vahtii saunavahti. (Ks. luku 3.) Leiriohjelmaan kuuluva toimintapisteet tai työpajat vetää toimintapisteohjaaja.

Ohjaajat pitävät joka päivä ohjaajakokouksen, jossa käydään läpi työvuorot, seuraavan päivän ohjelma ja mahdolliset muutoksen ja ongelmat. Palaveri kannattaa sijoittaa lounastauon yhteyteen tai iltaan, nukkumaanmenon jälkeen.

2.5.2 Väkivalta

Lasten kanssa tehtävässä toiminnassa noudatetaan Suomen lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta. Suomessa lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin vuonna 1984. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös kuritusväkivalta, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä, tai törkeää pahoinpitelyä, mikäli siitä seuraa lapsen vammautuminen. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut lieväkin pahoinpitely on julkisen syytteen alainen rikos.

Kun epäillään lapsen pahoinpitelyä, poliisi tekee päätöksen tutkinnan käynnistämisestä lastensuojeluilmoituksen perusteella. Mikäli epäilty pahoinpitely tapahtuu leirillä, epäiltyä aikuista pyydetään kertomaan tapahtumasta, ja noudatetaan poliisin ohjeita. Kuulopuheiden hillitsemiseksi leiriläisille kerrotaan tapahtuneesta lyhytsanaisesti, eikä asiaa vatvota lasten kuullen. Asianomaista lasta jututetaan lempeästi, häntä kuunnellen ja varoen johdattelevia kysymyksiä.

Väkivaltaan, tai seksuaalirikoksiin, liittyvät tapahtumat eivät tietenkään ole vain lapsiin kohdistuva ongelma, vaikka kyse onkin lastenleiristä. Yhtä lailla, epäilyt leirin aikuisiin kohdistuneista väkivallanteoista tulee ottaa vakavasti. Poliisin kutsuminen ja tutkinnan käynnistäminen ovat normaali käytäntö myös tässä tapauksessa. Oletetulle uhrille hankitaan kriisiapua, ja jatkosta keskustellaan hänen kanssaan.

2.5.3 Lasten keskinäinen väkivalta

Leirillä voi sattua tappeluita tai väkivaltatilanteita, joissa molemmat osapuolet ovat alaikäisiä. Tällaisiin tapauksiin liittyy enemmän tulkintaa, eivätkä lain antamat toimintaohjeet ole yhtä suoraviivaisia. Ohjaajien tehtävä on rauhoittaa tilanne omin voimin tai tarvittaessa poliisin kanssa. Jos nujakka johtaa loukkaantumisiin, paikalle kutsutaan ambulanssi, tai lapsi toimitetaan autolla lähimpään ensiapuun. Pienempiin vammoihin löytyy apua ensiapulaukusta. Lapsia jututetaan mahdollisimman nopeasti tapahtuman kulun selvittämiseksi.

Vakavammissa tapauksissa on syytä harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä tai poliisin pyytämistä paikalle: 15 vuotta täyttäneet ovat jo rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Hankalassa tilanteessa ohjaaja voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalipäivystykseen ja kysyä neuvoa–sen voi tehdä anonyymisti. Lasten vanhempiin otetaan joka tapauksessa yhteyttä, ja tilannetta selvitellään heidän kanssaan. Kun tappelun syyt ovat selvillä, ohjaajat ja järjestäjät voivat miettiä, onko tilanne soviteltavissa vai pitääkö toinen tai molemmat osapuolet lähettää kotiin.

 

2.6 Kuritusväkivalta ja henkinen väkivalta

Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) mukaan kuritusväkivalta on toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa, rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä.

Perinteisiä kuritusväkivallan muotoja ovat esimerkiksi tukkapölly, luunappi, töniminen, repiminen tai piiskaaminen. Henkisen väkivallan yleisiä keinoja ovat haukkuminen, huutaminen, nimittely, pelottelu, väkivallalla uhkaaminen, eristäminen ja yksin jättäminen. Psykologinen kontrolli on erityinen lapsen käyttäytymisen säätelyn muoto. Tällöin aikuinen pyrkii ohjaamaan ja kontrolloimaan lapsen käytöstä hänen ajatustensa ja tunteiden manipuloinnin kautta esimerkiksi syyllistämällä, aiheuttamalla ahdistusta tai epäämällä rakkautta.

Ohjaajien on puututtava kollegan epäasialliseen käytökseen, jos sellaista huomaavat. Leiripäällikkö voi keskustella ohjaajan toimintatavoista ja asettaa tälle työparin loppuleirin ajaksi. Jos ohjaaja ei pysty tai halua muuttaa toimintatapojaan, hänet pitää poistaa leiriltä.

 


Дата добавления: 2015-08-20; просмотров: 73 | Нарушение авторских прав


<== предыдущая страница | следующая страница ==>
Мета – закріплення теоретичного й практичного матеріалу, придбання навичок побудови й аналізу простих економетричних моделей у модулі Multiple Regression.| Kriisitilanteet

mybiblioteka.su - 2015-2024 год. (0.008 сек.)